2/18/2016

Alkuraskaus





 About viikolla kuus ymmarsin olevani raskaana.
Sina maanantai aamuna ei tehny mieli tupakkaa ja yksinkertasesti vain tiesin.
Tupakka jai siis samantien pois jo ennen testia, rinnat olivat arat ja kipeat, olin tautisen vasynyt ja todella pahoinvoiva.

 Hieman ennen uuttavuotta siis teimme testin jossa selvisi kaksi hyvin vahvaa viivaa iltapissista.
Siita se elamaan valmistautuminen alkoikin, miehelta alkoi lennella apuviesteja aidilleen etta onko tama neiti taalla ihan normaali kun se vaan nukkuu ja oksentaa.

 Viikolla seitteman meilla oli eka neuvola, jossa, no saatiin neuvola kortti,  perus kysymyksia terveydesta ja painosta jne.
Joko viikkoja olisi viisi tai yhdeksan, no tassa vaiheessa niita laskettiin yhdeksan, totuuden ollessa seitseman, no loogista jalkeenpain. Ma nieleskelin koko sen neuvola hetken oksennusta enka ollu juuri kiinnostunut miehen ja neuvolatatin keskustelusta jonka paa aiheena oli kysella multa kaikkea niin olennaista.
Paino oli 58kg (!!) joka on laskenut pikkusen alle kymmenen kiloa vuoden takaisesta, tasta saimmekin pienen kielimuuri ongelman neuvolassa jossa tati luuli kilojen pudonneen alkuraskauden aikana, kun mina ihmettelin aaneen painoani.

 Aamupahoinvointi oli hirveaa naina aikoina, en uskaltanut lahtea mihinkaan ekaan kuuteen tuntiin mita olin hereilla, joskus kroppa oli niin sekaisin etta paikkareidenkin jalkeen sai kayda halailemassa vessanponttoa, miehen silitellessa ja ihmetellessa etta mihin hanen prinsessa on joutunut.
Naina aikoina tunsin oloni kaikin puolin hirveaksi, olin ruma valkoinen valas joka naytteli salaa keskisormea kaikille ja kaikelle.

 Kasi viikon alussa meilla oli loma Madridiin, raahauduin vihdoin vasten tahtoani apteekkiin ostamaan pahoinvointi pillereita silla en ollut kovin innoissani ajatuksesta oksentaa lentokoneessa,junassa,metrossa,bussissa,autossa... Nama teki mut tappo vasyneeksi mutta auttoivat luojankiitos pahoinvointiin, siis jos entista vasyneempi pystyi enaa olemaan.
Yleensa oon aika nono laakkeille naina paivina mutta tuona hetkena mua ei kiinnostanu vaikka ne olis sisaltany heroiinia, olin mina niin huonona.
Nautin kaikesta huolimatta Italia maman pasta bolognesta, lampimasta kodista seka kuumasta suihkusta, en parempaa pastaa olekkaan viela maistanut.


(raskausviikot 6 - 8 )
(en olisi syönyt heroiinia)

Palaillaan viikko kerrallaan tunnelmiin näin jälkijunassa että saadaan todelliset viikot kiinni ja sit torstaisin jatkossa rv.n vaihtuessa. :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti